Dieđit givssideami skuvlii ja gáibit doaibmabijuid

Čálalaččat dieđiheapmi sáhttá orrut dego «ášši dahkamin» das maid don áinnas livččet háliidan čoavdit ságastallamiin. Muhto čálalaš dieđáhus ii leat soahtealmmuhus — dat lea dat dahku mii álggaha skuvlla lágas nannejuvvon geatnegasvuođaid, ja dat suddje du máná jos ášši guhkkána.

Go bearaš fuomáša ahte mánná givssiduvvo, de lea dehálaš sáddet čálalaš dieđáhusa skuvlii, áinnas e-poasttain, gos gáibiduvvojit doaibmabijut vai givssideapmi bisseha. Doala e-poastta gudnejahtti dánsii, čielga sániiguin ja čovdosa guovlluin. Dieđáhusas berre leat válddahus das mii lea dáhpáhuvvan. Duođaš áinnas givssideami jos dat lea vejolaš, ja bivdde áinnas čoahkkima skuvllain vai beassabehtet geahčadit doaibmabijuid.

Skuvllas lea juridihkalaš ovddasvástádus oahppi skuvlabirrasis, ja aktivitetsplikt (doaibmangeatnegasvuohta) lea nannejuvvon oahpahuslágas (opplæringsloven) § 12-4. Ovddeš láhkaortnegis lei dasa lassin sierra ráŋggáštusparagráfa, mas rektor sáhtii oažžut giddagasa gitta 3 mánu rádjái jos geatnegasvuohta rihkkojuvvui. Paragráfa geavahuvvui hárve geavahusas, muhto dat fievrriduvvui viidáseappot go láhka ođasmahttojuvvui 2017:s — vaikko skuvlla bargiid fágaorganisašuvnnat háliidedje mearkkašahtti láhkai geahnohuhttit dan. Lea go dat maiddái fievrriduvvon viidáseappot ođđa oahpahusláhkii, ii leat duođaštuvvon suoidnemánu 2026 rádjái — čuokkis lea juridihkalaš čielggadeami vuolde FOMIS:as.

Maŋŋá go skuvla lea ožžon dieđu givssideami birra, galget doaibmabijut álggahuvvot ovtta vahku siste. Jos doaibmabijut eai leat álggahuvvon ovtta vahku siste, de lea dis váidalanvuoigatvuohta Stáhtahálddašeaddjái (Statsforvalteren).

Muitalehket áinnas skuvlii ahte dii dihtibehtet máná vuoigatvuođa oadjebas ja buorre skuvlabirrasii (oahpahusláhka § 12-2) ja ahte dii dihtibehtet ahte ášši sáhttá dieđihuvvot Stáhtahálddašeaddjái ovtta vahku maŋŋá go skuvla lea ožžon dieđu (oahpahusláhka § 12-6).

Ođasmahttin (2026): Oahpahusdirektoráhta (Utdanningsdirektoratet) johtoreive dárkilastá ahte áigemearri rehkenastojuvvo dan rájes go ášši lea váldojuvvon ovdan rektoriin — fuolat danne ahte čálalaš dieđáhus manná rektorii, iige dušše oktavuođaoahpaheaddjái. Okta vahkku vástida vihtta bargobeaivvi. Duođalaš veahkaválddálaš dáhpáhusaid dahje seksuála loavkidemiid oktavuođas sáhttá ášši dieđihuvvot Stáhtahálddašeaddjái dakkaviđe, vuordekeahttá. (Gáldu: Oahpahusdirektoráhta johtoreive skuvlabirrasa birra, čuokkis 7.)

Jos skuvla oaivvilda ahte ášši lea máŋggabealat ja ahte sii danne dárbbašit guhkit áiggi álggahit heivvolaš doaibmabijuid, de sáhttibehtet bivdit gaskaboddosaš doaibmabijuid, vai mánás šaddá oadjebas dilli dan botta go sii barget viidáseappot áššiin.

Mii jos skuvla ii dieđe makkár doaibmabijuid galgá álggahit?

Muhtun skuvllat addet dan gova ahte sii eai dieđe mo ášši berre čovdojuvvot, ja sáhttet maiddái bivdit bearraša evttohit doaibmabijuid mat galget álggahuvvot. Jos bearrašis leat sávaldagat, de sáhttet buktit evttohusaid, muhto skuvla galgá leat professionála bealli ja skuvllas galgá leat gelbbolašvuohta bissehit givssideami. Jos sis váilu gelbbolašvuohta, de sáhttet ohcat bagadallama earret eará Stáhtahálddašeaddjis ja Oahpahusdirektoráhtas.

Makkár doaibmabijuid sáhttibehtet gáibidit?

Bearaš sáhttá buktit evttohusaid doaibmabijuide, muhto ii sáhte gáibidit ahte sin evttohusat čuvvojuvvojit.

Maid sáhttibehtet gáibidit eará mánáid ektui?

Muhtun vánhemat fuolahit garrasit buot mánáid oahppijoavkkus, maiddái mánáid geat loavkidit. Sis sáhttet leat evttohusat veahkkái ja doaibmabijuide eará mánáid ja bearrašiid ektui.

Muhtun vánhemat suhttet dasa maid sii vásihit váilevaš reakšuvdnan mánáid ektui geat loavkidit, ja gáibidit konkrehta doaibmabijuid skuvllas.

Sáhttá buktit evttohusaid ja sávaldagaid skuvlii, muhto ii leat vuoigatvuohta ahte skuvla čuovvu sávaldagaid. Ii sáhte ge gáibidit dieđuid eará mánáid ja bearrašiid birra, danne go skuvllas lea jávohisvuođageatnegasvuohta. Dat maid sáhttá gáibidit lága vuođul, lea oadjebas ja buorre skuvlabiras iežas mánnái.

Jos lea garra fuolla eará mánáid buresbirgejumi dihte, de sáhttá árvvoštallat galgá go sáddet bekymringsmelding (fuolladieđáhus). Muhtun diliin lea dieđihangeatnegasvuohta, guorat dán lagabui jos dat lea áigeguovdil.

Doala fokusa iežat mánnái

Min oppalaš rávva lea doallat fokusa iežas mánnái, vai beassá nu jođánit go vejolaš veahkehit máná eret givssidandilis.

Loga: Čoahkkin skuvllain