Givssideami birra dieđiheapmi sáhttá buktit dramáhtalaš váikkuhusaid

Dát lea okta rávvaga lossamus siidduin, ja mii eat livčče dan čállán jos dat ii livčče dehálaš. Eatnasiidda ii šatta goassege nu váttis go dat mii dás válddahallo — muhto diehtit mii sáhttá du deaividit, dahká du buorebut ráhkkanan.

Bearrašat mat raporterejit givssideami birra sáhttet muhtin dilálašvuođain vásihit dili mii sáhttá čuohcat dieđiheddjiide. Eatnasat háliidit oaidnit iežaset skuvlla, lagašbirrasa ja gieldda positiivvalaš čuovggas. Skuvla, eará fuolaheaddjit, gieldda byrokráhtat ja politihkkárat sáhttet leat sáhtus geahppudit givssideami. Jos váttisvuohta ii dohkkehuvvo, de sáhttá leat oanehis geaidnu bidjat sivvan givssiduvvon mánnái ja bearrašii. Dát mekanismmat sáhttet váikkuhit ahte bearrašat sirrejuvvojit lagašbirrasis, seammás go váttisvuođat mánnái bissot, ja sáhttet vel vearránit.

Muhtin bearrašiidda šaddet váikkuhusat nu stuorrát ahte sii molsot skuvlla, heitet barggus, vuvdet ruovttu ja fárrejit. Dát lea čiekŋalis vearrivuohta. Muhtimiidda lea dát vásáhus nu garas, ahte sii álggahit jagiid guhkkosaš rahčamuša oažžut ovdanmanu vuogádagas.

Mii oaidnit dán menddo máŋgga áššis, ja eat sáhte doarvái deattuhit man váttis sáhttá šaddat boahtit dieđiheaddji sajádahkii.

Sáhttu sivahallat oaffara

Mii leat oaidnán máŋga ovdamearkka das ahte bearrašat mat rahčet givssideami vuostá, vuostálastojuvvojit, sirrejuvvojit ja stigmatiserejuvvojit. Dat lea čiekŋalis vearrivuohta ja hui unnit jáhkket ahte dat sáhttá dáhpáhuvvat, ovdal go sii vejolaččat vásihit dan ieža. Dát fenomena lea goitge nu dábálaš ahte dat lea ožžon nama; dat gohčoduvvo “victim-blaming”, dahje offerklandring dárogillii.

Mo dat sáhttá dáhpáhuvvat?

Dutkan čujuha dasa ahte mađe eanet sivaheapme oaffar lea, dađe nannoseabbo sáhttá sáhttu leat sivahallat oaffara. Duohtavuođas sáhttá min jáhkku vuoiggalaš servodahkii dahkat váttisin áddet ahte oaffar sáhttá leat áibbas sivaheapme. Jos mii jáhkkit ahte máilbmi lea vuoiggalaš ja ahte vearrivuohta ii čuoze midjiide ieža, de dat sáhttá váikkuhit ahte min empatiija hedjona. Geahča “Anti-transgender prejudice mediates the association of just world beliefs and victim blame attribution” ja “The Psychology of Victim-Blaming”.

Gii lea eanet sivaheapme go 6-jahkásaš gii lea eará go beare stuorát go skuvlalávka ja boahtá cuvkejuvvon ruoktot skuvlabeaivvis?

Mii namuhit dáid mekanismmaid geahččaladettiin áddet váttisvuođaid maid bearrašat sáhttet vásihit, vai mii sáhttit addit rávvagiid mat addet unnimus lági mielde negatiiva váikkuhusaid mánnái ja bearrašii. Dat ii mearkkaš ahte mii dohkkehit ahte ná lea. Mii bargat aktiivvalaččat rabasvuođa ovddas givssideami birra, vai geahppudeapmi ja olggušteapmi šaddá dakkárin mii lei.

Givssideapmi ii leat skuvlla ja ruovttu gaskasaš riidu

Givssidanáššit namuhuvvojit dávjá skuvlla ja ruovttu gaskasaš riidun, muhto sátni riidu eaktuda ahte skuvlla ja ruovttu gaskkas lea fápmodássedeaddu. Nu ii leat givssidanáššiin. Skuvllas lea ovddasvástádus mánás stuorra oasi beaivvis, ja das lea oassálastin, gelbbolašvuohta ja váldi bissehit loavkidemiid go dat dáhpáhuvvet. Váhnemat eai leat sajis, ja sii leat fysalaččat hehttejuvvon suodjalit iežaset máná.

Mii dovdat áššiid main skuvlla bargit leat dahkan skuvlabeaivvi váttisin daid mánáide geaid váhnemat váidalit. Dat addá dovddu rašivuođas ja veahkehisvuođas.

Bearrašii sáhttá givssideapmi váikkuhit skuvlaáiggi, bargoáiggi ja buot astoáiggi. Dat sáhttá dagahit fuolastumiid, loahpahis digaštallamiid, oađđinváilevašvuođa, buohccindieđáhusa ja ovttaseallinváttisvuođaid. Skuvlla bargit barget áššiin bargoáiggistis, ja sáhttet jurddašit eará áššiid go mannet ruoktot.

Skuvlla ja ruovttu gaskasaš fápmoeahpedássedeattu sáhttá čilget láhkaevttohusain mii bođii Djupdalutvalget-lávdegottis čielggadusas NOU 2015:2. Lávdegoddi evttohii sierra láhkateavstta mas gildojuvvo mávssaheapmi (Kapihttal 15.15). Dát evttohus ii dađi bahábut biddjojuvvon johtui go láhkaortnet rievdaduvvui 2017:s, muhto lea mearkkašahtti ahte lávdegoddi oinnii dárbbu dán gildosii.

Bearaš lea rašes bealli givssidanáššiin. Loga: Go ášši lea mannan menddo guhkás