Váldde birasváttisvuođaid ovdan skuvllain
Bivdde čoahkkima skuvllain
Go lea ožžon áigái ovttasbarggu vánhenjoavkkus (geahča ovddit kapihttala), de lea áigi šiehttat čoahkkima skuvllain. Doala vuoiggalaš ja konstruktiivvalaš jiena, ja bivdde čoahkkima skuvlla jođihangottiin. Buoremus lea jos máŋga fuolaheaddji ja sin ovddasteaddjit bohtet ovttas.
Ráhkat oktasaš áššelistu čoahkkimii mas fokus lea das makkár doaibmabijuid dii háliidehpet álggahuvvot. Deattut konstruktiivvalaš čoahkkima mas orrubehtet ovttamielalažžan skuvlla ektui.
Jos it leat lihkostuvvan ásahit ovttasbarggu eará fuolaheddjiiguin ja/dahje ovddasteddjiiguin, de sáhtát goitge doallat čoahkkima skuvllain mas fokus lea buoridit skuvlabirrasa.
Váldde mielde duođaštusaid birasváttisvuođain ja daid iešguđet doaibmabijuin maid dii evttohehpet. Jos skuvla ii dovddas birasváttisvuođaid, de sáhttá gánnehit geavahit áiggi oažžut ovttaoaivilvuođa das ahte váttisvuođat gávdnojit ja ahte daidda galgá doaibmagoahtit. Mana dasto konstruktiivvalaš gulahallamii čoavddusmolssaeavttuid birra. Ovddit din evttohusaid, guldal skuvlla cealkámušaid ja vejolaš evttohusaid, ja geahččal olahit ovttaoaivilvuođa konkrehta doaibmabijuid birra.
Fuolat ahte dis lea čuovvolanplána ovdal go čoahkkin loahpahuvvo. Šiehta maid birra lehpet ovttaoaivilis, goas dat galgá leat čađahuvvon, ja bija beaivvi ja áiggi čuovvolančoahkkimii.