Ráđđego skuvla maiddái astoáiggi? Dalle sáhttá leat jierpmálaš árvvoštallat molssaeavttuid

Negatiiva luohkkábiras čuovvu dávjá máná SFO:s, ustitjoavkkuin ja valáštallamis. Arenat main ii leat oktavuohta luohkkái sáhttet addit mánnái vuoiŋŋadanbáikki, birgema ja ođđa ustibiid.

Ollu mánát leat stuorra oasi sihke skuvlaáiggis ja astoáiggis iežaset luohkkáskihpáriiguin. Jos luohkkábiras lea negatiiva mánnái, de mii ávžžuhit árvvoštallat molssaeavttuid olggobealde skuvlaáiggi.

Mánáidskuvla álgá dábálaččat árrat iđđes SFO:in, joatká oahpahusain, loahpahuvvo SFO:in, dasto ustitjoavkkuiguin, ruovttubargojoavkkuiguin ja loahpaha eahkeda ovdamearkka dihte spábbačiekčamiin dahje giehtaspábbáin. Ollu mánát leat iešguđet arenain beaivvi mielde gos deaivvadit seamma olbmuiguin ja seamma sosiála hierarkiijaiguin go luohkás.

Jos luohkkás leat moadde “fiinna” bajimusas, stuorra joavku mii doarju daid “fiinnaid” ja joavku “eahpefiinnat” vuolimusas, de lea sosiála biras unnán ávkkálaš máŋgga oahppái. Astoáiggedoaimmat nu go spábbačiekčan ja giehtaspábba vulget dávjá luohkás. Boađus sáhttá ovdamearkka dihte leat ahte “bivnnut” oahppit válljejuvvojit vuosttažin, ožžot spáppa eanemusat ja ovdánit buoremusat, earáid vahágin. Mánáide geat givssiduvvojit ja olggušteddjojit, sáhttá leat njuolga vahágahtti dušše searvat sosiála joavkkuide mat vulget luohkkábirrasis.

Mii ávžžuhit árvvoštallat doaimmaid lassin ja molssaeaktun luohkkábirrasii.

Muhtin ovdamearkkat sáhttet leat;

Molssaevttolaš SFO: SFO:s lea dábálaččat unnit bargoveahka go skuvlaáiggis, ja givssideapmi sáhttá dáhpáhuvvat SFO:s. Muhtin báikkiin gávdnojit molssaevttolaš SFO-fálaldagat nu go dánsun, tennis, vuodjan jna. Muhtin SFO-doaimmat fállet viežžama skuvllas.
Iežas astoáiggedoaimmat: Sáhttá geahččalit iešguđetlágán astoáiggedoaimmaid ja oaidnit mainna mánná loakta ja soaitá gávdnat “čiegus” attáldagaid. Máŋgga báikkis lea rikkis fálaldat doaimmain, maid dan birra ahte geahččalit musihka, šáhka, teáhtera dahje sárgumiid?
Geasseleaira: Máŋgga gielddas fállojuvvojit iešguđetlágán geasseleairrat mánáide, dat sáhttet leat heastavuodjinleairrat, mearraleaira, speaidarleaira, korpsamátkkit ja eará geassedoalut. Váldde gerges oktavuođa iežat gielddain ja iská makkár fálaldagat gávdnojit. Hattit leat máŋgii govttolaččat.
Valáštallanmánát: Fysalaš doaibma lea dearvvašlaš buohkaide, earenoamážit mánáide geat leat vásihan givssideami. Dat sáhttá addit fámu, iešluohttámuša ja unnidit stressa ja moaridemiid. Iská gerges sihke joavkovaláštallamiid ja oktagaslaš valáštallamiid. Joavkovaláštallamiin sáhttá leat positiivvalaš deaddu ovttasdoaibmamii, muhto eai buohkat šatta seamma oidnosii joavkkus. Oktagaslaš valáštallamiin sáhttá leat stuorát fokus ovttaskas mánnái.
Gilvovaláštallan: Jos mánná/nuorra álgá gilvalit aktiivvalaččat, de sáhttá skuvlabiras oažžut dađistaga unnit mearkkašumi dađi mielde go valáštallan váldá eanet áiggi. Fokus sirdojuvvo hárjehallamiidda, turneremiidda, gilvvuide, mátkkiide ja ustibiidda rastá luohkáid, skuvllaid ja orrunbáikkiid. Muhtumat ohcet joatkkaskuvllaide main leat valáštallansuorggit, mat eai dárbbaš leat ruovttugielddas. Muhtumat joatket stipeanddain (scholarship) USA:s, ja muhtin mánát heitet gilvovaláštallamiin go bohtet puberteahtii. Beroškeahttá man guhká mánná lea aktiivvalaš valáštallamis, de šaddá dat eanaš olbmuide positiivvalaš áigi ja buorre muitu.

Golut sáhttet dollojuvvot vuollegažžan

Valáštallan ja doaimmat mánáide ja nuoraide sáhttet máksit ollu, muhto sáhttá geahččalit iešguđet arenaid almmá ollu ruđaid geavaheami haga. Dás leat muhtin rávvagat;

Korpsadoaimmain fállojuvvo dábálaččat instrumeantta luoikkaheapmi. Stuorra oassi doaimmain ruhtaduvvo eaktodáhtolaš veahkiin fuolaheddjiin ja mánáin, mii sáhttá leat somá ja veahkehit hukset fierpmádaga.
Muhtin valáštallansearvvin lea geavahuvvon gálvvuid vuovdin. Dalle sáhttá váldit mielde buot rusttegiid mat leat menddo unnit ovddit sesoŋgga rájes, ja oastit geavahuvvon rusttegiid rievttes sturrodagas boahtte sesoŋgii. Sáhttá ođasmahttit rusttegiid máŋgga valáštallamis, almmá ahte gaskaruhta lea stuoris.
Oktagaslaš valáštallamiin sáhttá vuoruhit oktasašdiimmuid/-kurssaid dan sadjái go oastit priváhtadiimmuid.
Jos mánná liiko doibmii bures ja háliida áŋgiruššat, de sáhttá dat leat buorre vejolašvuohta bearrašii váikkuhit iežaset skeaŋkkaiguin mánáide, nu go juovllaid ja riegádanbeivviid oktavuođas.

Doaibma sáhttá leat dearvvašlaš iešalddis

Go eallin devdojuvvo positiivvalaš doaimmaiguin, de šaddá unnit áigi smiehttat givssideami birra ja dan birra mii dagai aiddo “mu” gillájeaddjin. Sáhttá šaddat unnán áigi leat okto, ja givssideapmi sáhttá jođáneappot šaddat guhkkin eret muitun.

Birgen

Čuovo doaimmaid vai ođđa arenat šaddet positiivvalaš birgemin.

Loga: Manne sáhttá skuvlamolsun leat molssaeaktu maid berret smiehttat?

FOMIS álgovuolggalaš vánhenveahkkegirjjis (2018). Sisdoallu guorahallojuvvo ja ođasmahttojuvvo.